Pionien ja Pelakuiden kanssa olen tässä pelannut jo pari, kolme vuotta. Orkideoita on kerääntynyt ”pelastettuina ” Bauhausin alekorista, ja ystäviltä, kukinnan päätyttyä.  Ensimmäisen perhosen , kauniin valkoisen, sain tähän kotiin tuparina, reilu kolme vuotta sitten, ja se kukkii kauniisti , nytkin.  Tosin onnistuin katkaisemaan sen uuden kukkavanan, mikä harmittaa kovasti.

Mutta tunnustaa täytyy, että nämä kukat ovat alkaneet kiinnostaa kovasti! Pikkuhiljaa niitä on alkanut kerääntyä keittiön kulmaikkunalle!  Ne kukkivat silloin, kun muut talvehtivat.  Ne pitävät viileästä, niinkuin mekin.  ( sisällä meillä on n. 17-19 c) Aika moni viihtyy meillä.  Jostain syystä.  Lieneekö syynä huolimaton hoitaja, joka kunnioittaa niiden yksityisyyttä, ja antaa olla rauhassa. Vai siitä huolimatta.  Kastelen vain silloin kuin muistan, lannoitan vielä harvemmin.  

Pikkuhiljaa on alkanut nälkä kasvaa niidenkin lajien kohdalla, joita en ole löytänyt poistokoreista.  Harmillista kyllä. .. siis se, ettei poistokorien valikoima ole kattava.    Erityisesti ”Lumikuningatar”, Coelogyne cristata, on vaivannut mieltä jo pitemmän aikaa. Olen oikein yrittänyt etsiä sitä! Vaan ei ole silmiin osunut. Ja, sittenkin jotain haluaa, ja sitä ei saa, siitä helposti tulee ”pakko”! Periaate! ( voin vain kuvitella, mitä itkupotkuraivareita olen lapsena saanut...😂) Eikä missään!   Orkidea-ryhmässä olisi ollut yksi ”pelastettava”, mutta Turkuun..olisi tullut kallis reissu, ja kun vähän aika sitten kävin valokuvaus-reissulla siellä, en oikein innostunut...  Sain vinkin;  Runebergin kukka, Helsingissä.  Soitto ja,  Siellä oli!  Sekä perinteinen , että kokovalkoinen variaatio, hololeuca.  Sinne!  Täytyy kyllä tunnustaa, että ei siitäkään mikään halpa reissu tullut.. 

Eilen oli se päivä.  Käytiin ystävän kanssa lämmittelemässä Kaisaniemen kasvitieteellisessä, ja syömässä intialaisessa.. hyvä tekosyy ”noin siinä sivussa, ” hakea pari orkideaa.  Oman omantunnon lepyttämiseksi, piti miesväellekin tuoda parit boxerit tuliaisena ( .. niistä en laita kuvia.. 😉😂) Mutta on pieni ihminen onnellinen kahdesta orkideasta, jotka ei edes KuKi!  Tässä on orkideoistani kuvia.. 

Phaleonopsis, perhoskämmekkä

Tämä on se tuliaisiksi saatu, valkoinen perhonen..

Dendrobium ”Berry oda”

Dendrobium ”Nobile”

Masdevallia, joka on jaksanut kukkia nyt keväästä saakka!

Oncidopsis ”Nelli isler”

Perhonen

Oncidopsis twinkle ”orange”

Siinä Lumikuningattareni ovat! Vaa’an Päällä coelogyne cristata var. Hololeuca, ja edessä perusmalli, Coelocyne cristata! 

Huomasin, että olin kirjoittanut kaksikin päivitystä, mutta en ollut niitä täpännytt julkaisuun! Mutta koska otsikko on ”talven varalle” nyt otettiin vara käyttöön! Pihalla on ihana hanki, mutta aurinko on niin kaukana, että josko hiukan kukka-poweria tulisi syksyn ja kesän kuvista, ja jaksaisi pinnistellä eteenpäin! Ihan juuri, muutaman päivän päästä , talven selkä katkeaa, ja taas alkaa päivä pidetä!

keltainen lehti leijui koivusta alas! Iski kriisi!! Syksy!   Oikeesti rakastan syksyä!  Mutta kesä kuitenkin pitäisi olla! Edes kolme yhtäjaksoista lämmintä päivää ilman vesisadetta, se voitaisiin jo laskea kesäksi.  Tänä vuonna taisin miksata sen! Joten, kriisi !  Päätin laittaa kuvia tänne blogiin, ikäänkuin pankkiin, että talven pimeässä, räntäsateessa, voisin sitten imeä kukkapoweria!! 

                     niin perinteinen pari, unikon ja päivänkakkaran! Mutta ymmärtää kyllä, miksi! Tämä on KESÄ,.  Toivon kaikille vielä ihanaa, ja kaunista loppukesää, ja iiiihanaa syksyä!!

                            no, on ruusut vaan niin kauniita! ❤️Mutta myös muita kaunottaria on pihassa, ja varmasti siinä piilee syy, miksi en juuri en ole blogiani päivitellyt.  Kas, olen istunut kahvikuppiin kanssa puskien juurella, sydämen kuvat silmissä!  Katsokaa nyt: pioneita, akileijoja, palavaa rakkautta... ja kaikkea ihanuutta!

                            Ei tästä ehdi edes sateella sisään!  Täytyy imeä kukka-kauneutta koko talveksi!  

                                                                                            Viime talvena ahkeroin myös keramiikassa:  pihamaan saivat vinot vartijat, kanan kukkamaalle, koira kuusen alle!

Mä nyt vaan niin rakastan tätä magnoliaa, joka ensimmäisenä aloitti pihaamme kukkaloistoa toukokuussa.. Pakkohan se oli laittaa ensimmäiseksi tähän herkistelemään!

...ja sitten asiaan!

RDtämä kesä on kyllä puurrettu pihalla!  On kivetty Hong Kongin tee se itse - muoteilla, kärrätty ja kaivettu!  Sekosin myös pioneihin, joita lokakuulle onkin tulossa penkkeihin useita!  Odotan niin aikaa, kun pionit täyttävät pihan!   Multaa kärrätty, omppupuun juurelta, (keko vaan alkoi yksi sunnuntai aamu kuuden aikaan nyppiä, 12 kottikärryllistä täydellistä multaa siitä irtosi helpolla,),ja nurmikkoa kylvetty!   Alkutilanteesta näihin kuvapläjäyksiin... No, kuvat puhukoon puolestaan!                                                                                   

The miehen toive oli saada sekä luumu, että päärynäpuu jonnekin päin tonttia!  Paikka löytyi käytävän vierestä!  Nurmikko ympärille, ja aikanaan puut varjostavat kotoisasti sisäänkulkua!  Samalla voi poimia hedelmiä syötäväksi....

Nurmikkoprojektia!

Ilmeiseti "Kirjailija" koristeomenapuu!

Talon alkuperäiset asukkaat, keisarinkruunut, loistavat kuin liekit, viihtyen talon aurinkoisimmalla paikalla!  

Tähän siis tulee pionipenkki! Yhteensä 6 m, 8 kaunista pionit, erilaisine ystävineen!  Maaperä ainakin on läpäisevät, mutta ei välttämättä sitten ihan helpointa... Kaivamiseen meni minulta ja Matias-pojaltani kaksi päivää, koska istutusajankohdan pitäisi tehdä 40-60 cm multaan.. Osa kyllä nousee kohopenkkiin.. Ihan väkisin! Edes pahalla sisulla emme selvittäneet kaikkia mahtavia kivenjärkäleitä, mitä esiin tuli..

Pieniä yllätyksiä, viime syksyltä, löydämme penkistä jatkuvasti!  Tämäkin kaunotar jaksoi pinnistellä kukkimaan!

Koska nämä ovat niin uljaita, nämä keisarinkruunut, värienergiaa lisää! 

Ilmeisesti pioni "Edulis Superba" joka on muuttanut mukanani jo useamman kodin, kuitenkaan koskaan kukkimatta! Täällä se heti siirron jälkeisenä kesänä ilmaisi tyytyväisyytensä nostamalla useamman kukan!

Kesä on ollut valitettavan sateinen.. Pioni "Whopper" sai siitä myös osansa..  Tämä tuli meidän pihaamme tämän vuoden hankintoina..

No, hiukan on epäjärjestyksessä, mutta tämä odottelee nyt niitä pioneita!  Saimme siis aika mallillaan penkin pojan kanssa kaivettuja!

Tässä siis haaveilua... Kukkapurkkeja tilalle yhtä hyvällä mielikuvituksella voi kuvitella upeat pionit, ja muut ihanuuden!  Väleihin ritarinkannuksen, sormustinkukkaa ja loistosalviaa.. Sekä tietysti esikoita kevättä kaunistamaan!

Tulo

Tässä täysin kaunistelematon arkistosta etupihalla.. Jotta sommittelu tulisi jollain lailla selville... Tarkoitus on ollut rajata ns. Sisään ns. käyttöpihasta, ja nurmialueista...

Alla sitten leimu ja pikkulaukkaa, joka yllätti minut kestävyydeltään, ja pirteydellään!,

, 

Lidlin halvat ruusut sitten osaavat yllättää!  Ostin tämän muutaman euron ruusun keltaisena, ja rumasta ankanpoikasesta kuoriutuikin Austin ruusu "Ferdinand Pitchard"vanha kaunis, ihanalle tuoksuva ruusu 1910 vuodelta.. No, tuskin juuri tämä yksilö....   Ja toki, tässä nyt on ihana puutarhapäivän kukkakooste....

Hain Palkinpään puutarhalla pensasmustikan taimet : Nothern Blue ja Patriot!  Istutin tuohon rinteeseen, mäntyjen katseeseen.. En tiedä viihtyvätkö, mutta siinä kasvaa tavallisiakin mustikoita, luulisin ainakin maan PH-olevan kohdillaan..

Mun ihana ruusupelakuu!  Juurikin se sama Tanskasta tuotu pistokas, jota talvella lisäsin!  Nyt minulla on komeat puskat sitä!

, Tsinnioita ja ritarinkannuksia!  ... Ihanaa! Väriä, kokoa, ja KESÄ,

Ruusu "Lois Odier"  upea tuoksu!  Ja yllätyksekseni selvisi viime talvesta, joka vei minulta monta ruusua!

...sataa sataa ropisee...

Kukkapenkkien runsautta, tai sekavuutta.. Joukossa on paljon pikkutaimia ensivuodelle:  sormustinkukkaa ja valkoista ukonkelloa!  Ensi vuonna penkki varmasti on näyttävä!   Maurin Malvaan myös ihastuin! Mitä näyttävin, ja upean värinen!  Siemenet keruuseen ensi vuodelle!

Pisamakello riehaantui vallan! Viime vuonna toin tyrin kukkamarkkinoilta 15 cm taimen, joka viime kesänä ei kukkinut ollenkaan!  Tämän vuoden vesisateet taitavat olla sen mieleen!

Kiitos kaikille, jotka jaksoivat loppuun saakka!  Ja ihanaa kesää!  Jätä puumerkkisi kommentteihin!  

Talviunet alkaa olla karistettu silmistä, ja ikkunalaudat purkkeja pullollaan!  Ihania Ritarinkannuksia omista siemenistä, on jo koulittu viiteenkymmeneen Pottiin, ja toinen mokoma on vielä tekemättä!  

Ystäväni tarvitsee 29, sinistä, ja vasta tajusin, että nämähän on saattaneen vallan mainiosti risteytyneitä kerrottujen valkoisten tai vaaleanpunaisten kanssa!

 No,  ystäväni nyppii sitten väärän värišet vaihtoon! ( Että sellaiset terveiset Maaritille! 😚)

Salkoruusu, Titonia, ja Maurinmalva, sekä isot Samettikukat on kylvetty.  Salkoruusu ja Titonia ovat "idätyslautalla" joka on mielenkiintoinen kokeilu!

Pelakuu-pistokkaiden ( Pelargoni..) juurruttaminen oli mielenkiintoista!  Facebookin -piha ja puutarha-ryhmästä sain viisaita neuvoja!  Kiitos ja kunnia sinne minne kuuluu, tässäkin!

Tarina:  Sain eräältä erittäin kokeneelta ja viisaalta puutarhurilta viimekesänä pienen, pienen pistokkaan  kauniista , kerrotusta , erityisestä Pelargoniasta, joka oli kotoisin kuningatar Ingridin puutarhasta!   Eihän sellaista saa tappaa!  Ja sain, kuin sainkin sen talvetettua!  Mutta se mokoma kasvoi n. 30 cm aivan pelkkää vartta, ja se neljä lehteä sutina siellä latvassa! Päätin reippaana tyttönä laittaa sen "sudin" vesilasiin juurtumaan.  Odotin, ja odotin!  Ei niin mitään. No, ei kuitenkaan kuollutkaan.   Kysyin neuvoa viisaammilta kyseisessä ryhmässä, ja sain mielenkiintoisen vinkin: kasta runkopää kaneliin, ja laita suoraan purkkiin.  No, pelkäsin moisen neuvon lopultakin tappavan kaunokaiseni, joten tein hiukan erilailla; kaneli kyllä kovasti kiinnosti, joten lyhensin n. 7cm palan lehdetöntä vartta, kastoin  sen kaneliin, tökkäsin purkkiin.  Ja " sudin" tökkäsin sinällään, siis purkkiin.  Tulos:  vajaan viikon kuluttua pelkässä varressa oli silmuaiheet!  Siinä kaneliin tökätyssä!  Ilman kanelia ei mitään muutosta.  Joten, tästä lähin, kanelia talossamme on aina keväällä tukku-pussi.  Koulittujen taimien juurella se kuulemma myös ehkäisee taimipoltetta!   No, ainakaan se ei tapa taimia, joten kokeilen kyllä sitäkin!

Upea verenpisara-puuni näyttäisi selvinneen talvesta alakerrassamme.  Leikkasin sitä aika julmasti , kun toin sen hiukan parempaan valoon , ja viikon päästä siitä huomasin kirvoja! No, mäntysuopa peliin.  Iloitsen kovasti siitä, että se selvisi! Yleensä onnistun talvella viimeistään tappamaan kaiken!  Myöskin oliivipuuni näyttäisi selvinneen talvihoidostani!  Talvi tuli aivan kesken sen parasta kukintaa viime kesänä, ja ajattelin sen niin närkästyneen niin, että varmasti heittää henkensä!  Kesken toisen kukinnan virittelyä kannetaan kylmään ja suht pimeään...  Oliivi on tuossa verenpisarani takana rapulla.

Ihailen ulkrapun pielessä kasvavaa Magnoliaa! Odotan sen kukkasilmujen pullistumista  ja puhkeamista kukkaan hiukan haikein mielen, koska sain sen ystävältäni,  joka myy taloaan.  Joutuu luopumaan kauniista pihastaan.  Viime keväänä hän iloitsi sen yhdestä kukasta!  Nyt haikein mielin toivon että rouva on selvinnyt talvesta meillä, ja alkaa kukintansa ajan tullen!  

Se on sitä elämää! Aikanaan uusi piha ja tuoreet suunnitelmat!

kuinkahan kukkapenkissä menee?  Mitä lumen alta jaksaa ponnistaa?  Kuinka salkoruusut, jotka nuppuvaiheessa viime syksynä jäätyivät, selviävät? Entä Digitalikset? Kärhöt? Ruusut?  

On kuin ystäviä odottaisi!  Malttamattomana odotan aikaisia aamuja koiran kanssa rappusilla.  Höyryävä kahvimuki kädessä, aamuauringon herätellessä..koko lähiön vielä nukkuessa. Tosin russelilaumamme kyllä herättää koko lähitienoon, kun oravan mokomat tulevat häiritsemään .. Mokomat! 😊

Varma kevään merkki löydettiin myös eilen:  Vakavahenkiset Lintubongarit Kuurilan pelloilla ovat taas iloksemme tukkimassa liikennettä!  Joten lämpimiä tuulia on tulossa!

Pyydän anteeksi valokuvien huonoa laatua.  Ne on otettu tabletilla, hätäisen ihmisen vain innostuneena odottaessa kevättä... Ja ,Niiden myötä ihanaa kevättä ja kesän odottelua kaikille teillekin!!!

Olen nyt hurahtanut huonekalujen kunnostukseen.  Ja kalkkimaaleihin!   Ostin kirjan ja pää sekosi!  Tiedättekö tunteen?  Käsi ylös siellä kaikki, jotka karttavat kirjakauppoja, varsinkin ale-aikaan, koska mopo keulii pahasti?  No, juuri näin kävi!  Upea kirja ! Täynnä upeita ideoita!  

                                Tässä kuvassa siis maalit ja pääsyyllinen :Kirja!

   Tulokset, ja täydelliset make overit seuraavaksi,  no, kuka tykkää, kuka ei, mutta mun mielestä tuli ihan kivat!                  Tässä siis meidän ruokapöytä!   Ihana vanhan ranskalaistyylinen patina!                     (  siis vanha, ja kolhiintunut, juuri navetanperältä kaivettu pöytä, joista suurimmat pyyhitty pois... ). Tuolit käsiteltiin tietysti myös!                                                                                         Hommahan laajeni tietysti sitten kirppariostoihin... Löysin ihanan vanhan " antiikkituolin" jonka muodonmuutosta mietin pitkään.  Tunnen aina mielipahaa, kun kosken alkuperäiseen muutosmielessä, mutta oli liian raskas käytännössä mihinkään,  eikö kuitenkin ole huonekalut tarkoitus olla käytössä?  Joten, ennen ja jälkeen...                                                                                               Nyt! Päälliseksi haaveilen jotain tummanharmaata, kenties hiukan geometrisellä kuviolla painettua, pellavatyyppistä kangasta... Kunhan jostain esiin tulee!

Kaikille ihanaa,  ihanaa, rapsakkaa syksyä, ja painun pihalle haravoimaan! vielä yksi kuva!        Tunnelmaan sopivana...    Näkemisiin, ja lukemisiin!

Mutta sellaista... Koitetaan nyt aktivoitua.. Syksyn aikana, puhumattakaan talvesta, on taas aikaa istua ja haaveilla...

AI, niin! Se japanilainen lyhty!

siis oikeesti!! mä en oo mikään nörtti!  Mä en saa millään tota kuvaa käännettyä!  vaikka kovasti olis tahtoa!  joten , kallistakaa päätänne!! ;)

No, niin!  Vihdoin täällä on vähän lämpimämpää!  Ja taimet on nostaneet päätään!  Ja pihalla ei vieläkään ole näkynyt kaivinkonetta!  Mutta kukkapenkit nousee kyllä, ei siihen kaivinkonetta tarvita!  

Olimme viikonloppuna Terhin kanssa Virossa!  Tyrin puutarhamarkkinoilla!  No, huh huh!  Hinnat on käsittääkseni kyllä nousseet, ja jotkut kasvit olivat jopa kalliimpia kuin Suomessa     (   Kiitos Terhi, joka on töissä puutarha-myymälässä..)  Mutta oli ihana nähdä paljon tarjontaa samalla alueella, Sekä erilaisia harvinaisuuksia, ainakin meille!  Koska olen vieläkin ihan intoa piukeena reissusta (  kotona viime yönä puolelta öin), laitan kuvia, edes hiukan.  Paljoa en siellä edes ottanut, mutta jotain sentään!  yövyimme Koerussa, Janune Kägu, nimisessä hostellissa.  Huone oli "hieno"!

Saimme samaan rahaan ( 32,-/ yö) lämmittää saunan, sekä parvekkeen, ja pienen olohuoneen.  Syy selvisi sitten yhdeksän jälkeen:  Talossa oli myös kylän ainoa pubi, joka jatkoi villiä bilettämistä aina 04.00 asti.  Uni oli suhteellisen katkonaista  bassojytkeessä, tosin , kaikeksi onneksi, olimme talon toisessa päädyssä, minne jytke kuului kuitenkin suhteellisen vaimeana.  Aamiainen kustansi 5,- per nainen, ja pienen epätietoisuuden jälkeen eteemme tuli kuin tulikin myös omeletti, hienosti salaatinlehden päällä, sekä taskuleipä.  Sisällä juustoa, suhteellisen runsaasti, sekä tomaattipuretta.  noh, kyll siitä nälkä lähti, Talon isäntä oli todella huolissaan viihtymisestämme, tuli oikein pöytään kyselemään kuulumisia.  Ja  sitten vielä sunnuntai aamuna suuntasimme Tyrin kylään poimimaan vielä kummittelemaan jääneet kasvit peräluukkumme!

Sunnuntai oli hiukan väkimäärältäänkin rauhallisempi, turisteja vähemmän, ja oranssit hintalaputkin oli ilmestyneet iloksemme kasveihin.  rahapussi kun hiukan jo valitti nälkäänsä.  Mutta suurin osa ns. erikoisuuksista oli myös hävinneet.  En saanut kerrottua akileijaa, kun pihtasin sen ostamista lauantaina, mutta jäipä jotain ensivuoteenkin.

kuulkaa, joku viisas siellä!  kertokaa , mitä ihmettä noilla kuivatuilla särjillä tehdään?  liotetaan , ja tehdään soppaa?  no, kuivattua kalaa oli kyllä monen muotoista lajia, ja haju oli.. noooh.. kuten asiaan kuuluu!

yksi Terhin aarteista, ja etsinnän kohteista oli Kerrottu Valkovuokko!  Tämä oli kyllä kaunis yksilö, jotkut lajit ovat olleet vielä pyöreämpiä malliltaan.  Mutta ihastusta herätti tämäkin!

Tälläinenkin tuli kotiin.  Podophyllum Hexandrum.  Pitää käsittääkseni varjosta ja aika kosteasta kasvupaikasta.  Pahoin pelkään, että meillä käy huonosti.. me kun asumme hiekkamäellä, ja .. noh.. katsotaan.  

Itseäni ehkä kaikista eniten viehättää tämä tuttavuus!  Saltimbucus Nigra.  Mustaselja , tummalehtisenä!  löysin upean kuvan siitä blogista:  http://hernepensas.blogspot.fi/2013/07/pitsiunelmaa-ja-vahan-hyasintin-savyja.html

nyt odottelen, että se kasvaa, ja että ritarinkannukseni myös kohoavat korkeuksiin, nyt ne tuskin ovat sirkkalehdissään...

tältä näytti auton peräluukku!  Aika hillittyä, eikö?

tässä saaliini purettuna rappusille.. Iirikset, ämpärillinen, ei päässyt kuvaan, koska olivat vettymässä ämpärissä, ennen istutusta.  

Kävin heti aamusta, puolitajuttomana, unettoman yön jäljiltä, Tokmannilta hakemassa multaa! .. ja ei kun penkkiä kokoamaan!

On se kuulkaa hankalaa!  KUINKA SAADAAN AIKAAN TÄYDELLINEN KUKKAPENKKI???

-  pitää ottaa huomioon kukan väri, kukkimisaika, sekä korkeus.   Kasvupaikka vaatimuksetkin tulisi huomioida.

- sitten tärvitsee miettiä, että penkissä värit tulisivat kauniisti esille, kasvit tukisivat toisiaan tässä, sekä koko ajan joku ihanuus olisi kukassa.

- leviäminen pitäisi mahdollistaa, kuitenkaan jättämättä tilaa rikkaruohoille.  

no, niin.  Siinä kai aika oleellisia.. paljon on muutakin, toki, muttta tuntui, että oli jo tarpeeksi näissäkin!   

niinpä penkkini ainakin vielä äsken näytti tältä.  Väliin on kylvetty orvokkia, kehäkukkaa sekä roiskittu iankaikkisen vanha pioniunikko- pussi.  Tokkopa edes itää, taitaa olla yli kymmenen vuotta ikää.  Nyt sitten odottelemme, kuinka kaikki lähtee juurtumaan.  Muu tontti vielä odottelee .. ja varmaan odottelee vielä kauan!  Kaivinkone uroakoitsijoita häirittyämme, vastaus on ollut, ettei ehdi, ennenkuin ensi vuonna... no, katsotaan!

omien taimien koulutus on menossa:

Tässä Sinipallo- ohdakkeet tutustumassa ulkoilmaan!   katsotaan sitten, minne rakoseen ne tuossa penkissäni laitan!

myös paljon olisi tulossa digitaliksen ja unikon taimia, ellen nyt onnistu tavalla tai toisella tappamaan niitä.. ei sinänsä lainkaan poissuljettu mahdollisuus!

nyt menen päiväunille,  Hyvää yötä!

Innolla odotan Tyrin puutarhamarkkinoita, joissa tulee niiiiiin karkaamaan mopo käsistä!  Menemme sinne Terhin kanssa...  ahmin nyt kaikki kertomukset, mitä netistä tuosta tapahtumasta löydän!! Kertokaa hyvät ihmiset lisää!  Mitä kannattaa ostaa?  tuskin tarkalleen ottaen maltan odottaa!!

mutta koska odottaa täytyy, on ikkunalautani käytännössä joka suuntaan tälläinen:

ikkunat ovat täynnä tälläisiä "kerrostaloja", ja innolla sumuttelen niitä, jotte edes jotain olisi istutettavaksi!!

itänyt on mm. unikoita, salkoruusu, ritarinkannus, sormustinkukka ja ainakin yksi sellainen kukka, jonka nimen olen autuaasti unohtanut!  Tietysti viisaana ihmisenä merkitsin paperille nimen, mutta innokas sumutus oli levittänyt tussin.  joten.. saa nähdä!

tämän kevään antia vanhastaan, meidän puutarhassa :

ihanat sinivuokot, jotka ovat vallanneet länsiseinän!

tuoksuköynöskuusama, joka unelmissani kiipeää rappupieltä, ja tuoksuu huumaavalta!  Se on mielestäni aika optimistinen, kun on jo noin isossa lehdessä!!

sillä on uljas kaveri.  Seinustaa kiipeää myös nuori köynöshortensia, jonka vanhenemista odotan innolla!  Se on kaunis kasvi!

Tämä ei ole tämänpäivän stonehenge, vaan hahmottelua kukkapenkille!  Herra Mieheni kyllä välittömästi huomautti, ettei kukkapenkit voi tulla keskelle ajotietä!  No, eihän ne tietysti tulekaan!  Ajotie EI mene kohta enää tästä!!  Ja juu.. tämä on vasta hahmotelmaa!!  joten älköön kukaan siellä hermostuko!  Tuleeko hyvä??  käytänkö noita vanhoja tiiliä, vai...

tämä ruusu on Teille, jotka olette jaksaneet lukea loppuun asti!  Huomasin, että joku on jopa käynyt katsomassa täällä!  Hienoa!! 

ulkona on ankea ilma!  Mutta sade tarvitaan, joten kestetään! Sateen ropistessa vanhalle tiilikatolle,  tarjoan teille kupillisen Matcha-teetä:

lisää vain vesi!!   ja sekoita kunnolla!

 Odotellaan nyt sitten!  Eihän tässä mikään auta!